• 1990-Luvun valtiopetokset Suomessa ja Suomen pelastaminen

    Suomi ei taloudellisesti selviä korona-pandemian aiheuttamassa Force Majeure-tilanteessa Suomen perustuslaissa säädetyistä velvoitteistaan omia kansalaisiaan kohtaan. Päättäjillämme ei ole tahtoakaan tehdä asian hyväksi mitään. 1990-luvun laman velkaantuminen toistuu.

    Huolissaan olevat ihmiset kyselevät: Miksi valtio on velkaantunut ja velka kasvaa kasvamistaan? Miksi kunnat ovat alijäämäisiä ja leikkaavat palveluistaan? Mistä Suomen huono taloustilanne johtuu? Onko Suomen elintarvikehuolto riittävän omavarainen? Mitä on kaiken taustalla? Miksi oikeus ei toteudu?

    Kysymyksiin on yksi vastaus:

    Taustalla on joukko valtiopetoksia, joilla Suomen ETA-, EY- ja EU-jäsenyys tehtiin vuosina 1992-1994. Päätöksentekoon liittyy demokratian periaatteen vastaisesti salaisia asiakirjoja.

    Valtiopetos on perustuslain muuttamista laittomasti. Jo valmistelu tuomitaan valtiopetoksena. Petos rikoksena ei koskaan vanhene.

    1. Eduskunnan EY- ja euro-päätöksenteko

    Dokumentit kertovat, että Suomen euro-päätös tehtiin jo 18.3.1992 eikä päätöstä ei tehty edes eduskunnan yksinkertaisella enemmistöllä, vaan demareiden käsikirjoittamalla luottamuslauseäänestysnäytelmällä hallituksen tiedonannosta eli EY-toimintalinjasta. 

    EY-jäsenyyshakemuksen jättämiselle oli tullut kiire. Hakemus oli jätetty jo 27.2.1992, heti hallituksen kokouksen jälkeen. Koivisto oli halunnut parlamentarisoida tahtonsa siten, että hallitus antaa EY-toimintalinjasta eduskunnalle valtioneuvoston tiedonannon, josta eduskunta äänestää hallituksen luottamuslauseäänestyksenä.

    Dokumentein on osoitettavissa, että jo EY-jäsenyyshakemuksessa Suomi hyväksyi voimassa olevan EY-säädöstön ja jo etukäteen tulevan euron ja muut liittovaltioaiheet. Asioista ei koskaan äänestytty eduskunnassa. Kyseessä on valtiopetos.

    Pääministeri Esko Aho piti 16.3.1992 eduskunnalle puheen, joka on dokumentoitu eduskunnan pöytäkirjan sivulle 480:

    “Maastrichtin Sopimus määritteli Euroopan unionin päämäärän ja tavoitteet ja sopimuksella jäsenmaat kehittivät yhteisöä uuteen vaiheeseen kohti taloudellista ja poliittista unionia. Pyrkiessään EY:n jäseneksi Suomi on valmis hyväksymään yhteisön nykyisen säännöstön, Maastrichtin sopimuksen sisällön ja Euroopan unionin päämäärän.”

    Käytännössä Maastrichtin sopimus osoittautui toimimattomaksi, siitä lipsuttiin ja lopulta se menetti merkityksensä alkuperäisessä tarkoituksessa.

    Komissio mainitsi päiväyksen 27.2.1992 vastauksessaan Suomen jäsenyyshakemukseen. Komission antaman vinkin tutkimuksissa löytyi tieto, että Suomen hallitus 27.2.1992 oli lähettänyt Suomen EY-jäsenyyshakemuksen puheenjohtajamaa Portugalin ulkoministerille. Pöytäkirja on osittain salainen ja myös kokouksessa käsitelty Ulkoministeriön muistio on leimattu salaiseksi.

    Eduskunnan äänestysnäytelmän jälkeisessä valtionhallinnon EY-päätöksenteossa on muitakin näytelmiä ja salailuja.

    Myös EU-kansanäänestys 16.10.1994 oli näytelmä ja petos, ja vain siksi, että valtiojohto sai mennä kansan selän taakse. Suomi ainoana Pohjoismaana ei saanut äänestää EU-jäsenyydestä. Neuvoa antavalla äänestyksellä ei ole mitään merkitystä, jonka tuloksia päättäjät voivat manipuloida mieleisikseen tarvittaessa.  Miten kansa saattoi tietää, mitä valtiojohto oli kansalta salaa päättänyt?

    Muun muassa Suomen maatalousneuvottelut päättyivät 1.3.1994 huijausnäytelmään. Erään kokoomuslaisen kansanedustajan saaman tiedon mukaan valtioneuvoston kokouspöytäkirjat ovat tuolta ajalta määrätty salaisiksi. Totuutta Suomen maatalousartiklojen oikeudellisesta luonteesta ei ole vieläkään uutisoitu, vaikka totuus on ollut tiedossa yli 10 vuotta.

    Siis Suomen omavaraisen elintarvikehuollon alasajon takanakin on petos ja salailu.

    Monet ovat ihmetelleet, miksi 1990-luvun lamassa ajettiin yrityksiä konkurssiin. Taustalla on ETA-sopimuksen ehto Suomen pankkien vakavaraisuuden nostamiseksi 1.1.1995 mennessä. Aika oli käymässä vähiin, joten vakavaraisuus oli toteutettava ryöstämällä yrittäjien omaisuudet. Pankit oli myös ohjeistettu tekemään yksipuolisia koronnostoja. Yksi koronnosto eteni oikeuskiistana korkeimpaan oikeuteen, joka totesi koronnoston laittomaksi. Korkeimman oikeuden ratkaisu ei miellyttänyt presidentti Koivistoa. Presidentti Koivisto järjesti 6.5.1992 konklaaviksi kutsutun oikeuspoliittisen seminaarin, jonka asiakirjat määrättiin salaisiksi syksyllä 2002.

    Presidentti Koivisto teki konklaavissaan valtiopetoksen, sillä tuomioistuinlaitos on Hallitusmuodon 2 §:n mukaan riippumaton.

    Konklaavin kanssa samaan asiaan liittyy se, että Valtion vakuusrahastoon, Suomen Säästöpankin pilkkomiseen, omaisuudenhoitoyhtiö Arsenaaliin ja ns. Aktiv-Hansa-kauppaan (velkakirjojen ostajina Aktiv Hansa Oy ja C & A Finland Oy) liittyy salaisia asiakirjoja, joista joidenkin tutkimusrajoitus (salaaminen) päättyy vasta vuonna 2106 eli 74 vuoden kuluttua.

    Myös Pariisin rauhansopimus oli presidentti Koivistolle ongelma, sillä se oli EY-jäsenyyden este. Koivisto päätti huijaten ratkaista ongelman 25 vuodeksi salaiseksi määrätyllä operaatio PAX:lla ja presidentin esittelyssä kokouksen pöytäkirjaan liitetyllä puheellaan.

    2. Keinot Suomen pelastamiseen

    Suomen ETA-, EY, ja EU-jäsenyydet ja niistä seuraavat säädökset kumoutuvat mitättöminä, koska ETA:an, EY:hyn ja EU:hun liittyminen tapahtui valtiopetoksilla. Sopimukset sitovat vain sen allekirjoittajia.

    Valtiopetoksista ja valtiojohdon näytelmistä seuraa Fixit eli mm. seuraavat toimenpiteet ovat välttämättömiä:

    – Suomi irtaantuu EU:sta yksipuolisesti, ilman sanktioita.

    – Palautetaan Eduskunnan päätösvalta sekä itsenäisen Suomen valtiontalouden käyttöön tarkoitettu raha- ja talouspolitiikan instrumentti (Markka) ja päätösvalta. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen Pankki saa antaa keskuspankkirahoitusta, jota ei tarvitse maksaa takaisin. Edelläoleva on mahdollista, kun palautetaan kansallinen päätösvalta Suomeen ottamalla käyttöön Suomen Laki II 1992 -kirjassa oleva Hallitusmuoto ja Valtiopäiväjärjestys, siis perustuslaki, joka oli voimassa ennen valtiopetoksia ja presidentti Koiviston ohjeistamia perustuslain EY-rukkauksia.

    – Suomen EFTA-jäsenyys (1986) palvelee Suomen vapaakaupallisia etuja Sveitsin, Norjan, Islannin ja Liechtensteinin tavoin. Tässä on Suomen Fixitin eroavuus Brexitistä; irtaantumisesta ei tarvitse edes neuvotella.

    – Suomi saa harjoittaa kansallisessa päätösvallassa olevaa omavaraista maataloutta ja säädellä elintarvikkeiden tuontia tulleilla Norjan mallin mukaisesti. Kansallisina ”maataloustukina” voidaan ottaa käyttöön vielä ETA-jäsenyyden aikaan vuonna 1994 käytössä ollut liikevaihtoveroon liittynyt alkutuotevähennysjärjestelmä tai ihan uutena toimenpiteenä koko elintarvikeketjun arvonlisäveron nollaus. Valtiolle nyt tilitettävä arvonlisäveromäärä siirretään tuottajahintoihin, jolloin tuottaja saa tuotteistaan tuotantokustannuksia vastaavan tulon ilman tukia. Elintarvikkeiden hinnat eivät kaupassa muutu.

    http://jormajaakkola.fi/141%3An%20ja%20142%3An%20EY-luonne
    http://jormajaakkola.fi/Koiviston_konklaavi
    https://vastavalkea.fi/2017/07/22/vuoden-1947-pariisin-rauhansopimus-ja-...
    http://jormajaakkola.fi/141%3An%20ja%20142%3An%20EY-luonne

    Presidentti Koivisto teki konklaavissaan valtiopetoksen

Kommentit

näytä __count__ uusi kommentti
näytä __count__ uusi kommentti

    Kirjaudu sisään kommentoidaksesi.