Petteri Orpon ilmastopolitiikka (vuonna 2018)
Kuva 1. Petteri Orpo. Kuvalähde: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Petteri_Orpo_2017_Kokoomus_03.jpg
Tämä kirjoitus on kirjoitettu reilut viisi vuotta sitten, mutta saattaa antaa pohjaa tulevan hallituksen ilmastopolitiikan arvioinnille yms.
Kokoomuksen puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Petteri Orpo on julkaissut aiemmin HeSassa olleen ilmastopoliittisen kirjoituksensa blogissaan (Linkki) (linkki vanhentunut). Ensiksikin on todettava, ettei Suomen ministeri voi tietenkään luoda uutta ilmastotiedettä, mutta myöskin ilmastopolitiikan osalta uuden luomiseen on varsin rajalliset mahdollisuudet. Se käy ilmi Orpon blogistakin, koska EU:n säännöillä pitkälti mennään, mitä nyt pyritään taas mallioppilaaksi.
Käyn läpi Orpon blogissa esitettyjä väitteitä sisennettyjen (kursivoitujen) lainausten avulla. Tarkoitukseni ei ole hyökätä henkilöä kohtaan, eikä väheksyä Köyliön lahjaa Suomen politiikalle, vaan tuoda murheelliselta näyttävä tilanne esille.
Ilmastonmuutoksella on jo nyt monia kielteisiä vaikutuksia, jotka heijastuvat laajalle.
Tätähän minäkin ole käskenyt havainnoimaan: luetelkaa itse omassa elinympäristössänne havaitsemanne ilmastonmuutoksen haitalliset merkit. Pidän Orpon väitettä vähintäänkin siinä suhteessa vinona, että siinä ohitetaan kokonaan ilmastonmuutoksen hyödyt Suomelle.
Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mukaan lämpeneminen hidastaa merkittävästi esimerkiksi Afrikan maiden talouskasvua samalla kun niiden väestö kasvaa voimakkaasti.
Yllättäen Petteri Orpo ei esitäkään meidän suomalaisesta havaintomaailmastamme esimerkkiä, vaan kertoo epäilmastotieteellisen organisaation väittämistä. Jos se, että väestö kasvaa voimakkaasti, on ilmastonmuutoksen ansiota, niin silloinhan ilmastonmuutos on edistänyt ihmisten hyvinvointia? Mikä jää kuitenkin mainitsematta, niin se historiallinen jakso ennen nykyistä ilmastonmuutosta, jolloinka päiväntasaajan Afrikka oli maapallon talousveturi.
Ilmastonmuutos lisää köyhyyttä ja konflikteja sekä maastamuuton painetta.
Jos tuohon lauseeseen Orpo olisikin laittanut sanan väestökasvu sanan ilmastonmuutos paikalle, hänestä olisi voitu ehkä leipoa rasisti, vaikkei väitteen totuusarvo minun käsittääkseni mitenkään huonontunut. Mitä ei sanota, niin esimerkiksi sitä, että myös ilmastonmuutoksen torjunta eli ilmastonvakiointi on lisännyt köyhyyttä Suomessa. Enkä tiedä kenenkään muuttaneen Suomesta siksi, että talvet ovat lauhtuneet.
On aika toimia. Ilmastokriisin ratkaisu on mittakaavaltaan täysin poikkeuksellinen haaste ihmiskunnan historiassa. Päästöjä pitää vähentää nopeasti ja kaikilla talouden sektoreilla.
On selvää, että muutos maksaa. Vielä kalliimmaksi tulee kuitenkin olla tekemättä mitään. Siksi onkin tärkeää, että päästöjen vähentäminen toteutetaan mahdollisimman fiksusti – ennakoitavasti ja kustannustehokkaasti.
Vaikka hätäily vähän hiertääkin mietäni, ei tässä sinänsä olisi suurta virhettä, jos tässä ei tehtäisi vahinkoa Suomelle. Orpon puoluetoverin Eija-Riitta Korholan väitöskirjassa käy ilmi, että EU:n hätäily on jo kasvattanut globaaleja CO2-päästöjä, kun Suomen ja muun Euroopan energiatehokasta tuotantoa on siirretty vapaan saastutuksen vyöhykkeille tehottomampiin tehtaisiin. "Mitään tekemättömyys" olisi ollut ilmastolle parempi vaihtoehto.
Kylmä ilmastohan se saa Suomen näyttämään ilmastonsaastuttajalta, jos tätä tekijää ei huomioida oikein laskelmissa ja säännöissä.
...
Ilmastonmuutoksen hillinnän tulee olla keskeinen ohjaava tavoite kaikissa budjettiin liittyvissä kysymyksissä.
Jotensakin pelottava korostus ilmastonvakioinnilla, mutta koskeeko tämä myös maahanmuuttoelinkeinoalan ilmastovaikutuksia? Päiväntasaajalta napapiirille muutto voi kasvattaa yksilön hiilijalanjälkeä tuhatkertaisesti.
Yksi esimerkki tästä on Suomen autoverotus, jossa vähäpäästöisempiä autoja verotetaan lievemmin kuin enemmän päästäviä.
Tässähän se yksi esimerkki siitä kurjistamisesta sitten onkin. Sähköauton elinkaaripäästöt saattavat olla dieselin luokkaa, mutta verottaja kohtelee rikasta sähköautoilijaa paljon helläkätisemmin kuin vanhalla polttomoottoriautolla ajavaa. Jälkimmäisellä ei välttämättä ole edes varaa sähkökulkimeen, koska siitä ei ole ainoaksi autoksi Suomessa (vielä).
...
Tehokas ja yksinkertainen sääntely loisi ennustettavuutta sekä yrityksille että kuluttajille. Näin toteutettuna sääntely tulee myös halvemmaksi kuin monimutkaista mallia soveltamalla.
Tästähän ei sinäsä ole protestoimista, mutta jo alussa esitetty hätäily johtaa kuitenkin siihen, että toiset (köyhät) kärsivät enemmän säätelystä. Eihän kymmenen vuotta sitten autonsa ostanut voinut ennustaa tätä tilannetta, vaan häntä on petetty.
Ilmastonmuutoksen ratkaiseminen edellyttää maailmanlaajuista yhteistyötä ja globaaleja ratkaisuja.
Ainakin varsin selvää, ettei Suomi pysty yksin asiaa ratkaisemaan. Toistaiseksi myös kansainväliset toimet ovat olleet varsin tehottomia. Eritysesti pitää huomioida myös Trumpin politiikka, jossa ilmastoasiat eivät nouse kärkeen. Itse pelkään, että Trump onnistuu kuromaan kaulaa, kun USA ei tuhlaa energiaansa ilmastonvakiointiin, vaan tehokkaaseen tuotantoon. Trumpin virkakauden aikana hänen ilmastopolitiikastaan tuskin tulee haittoja näkyviin, jos koskaan.
...
Ilmastonmuutoksen hillitsemisellä on kiire. Muutos on mahdollinen, kunhan markkinatalouden voima saadaan täysimääräisesti valjastettua päästövähennysten hyväksi.
Petteri Orponkin kannattamaan hätäilyyn ilmastonvakioinnissa sisältyy tuhon enteitä.
Suomella on mahdollisuus olla edelläkävijä ja suunnannäyttäjä fiksun ja kustannustehokkaan ilmastopolitiikan toteuttamisessa.
Nyt kun Suomen taloudessa on pitkästä aikaa myönteinen vire, vahvistuneet talousnäkymät pitää käyttää viisaasti hyödyksi, jotta talous voi kasvaa kestävästi.
Noista toiveikkaista lauseista tulee mieleen aiemmat tuuliparonien ja heidän bulvaaniensa puheet. Mitään suomalaista tuulivoimalateollisuutta ei kuitenkaan koskaan syntynyt siinä mitassa, että se olisi vaikuttanut työllisyyteen. Haitat ovat olleet hyötyjä suurempia. Pörssikurssien kansainvälinen notkahdus saattaisi ehkä olla merkki nousukauden taittumisen lähenemisestä. Suomi ei ehtinytkään siihen oikein mukaan? Ilmastonvakiointiin menee sitten loputkin roposet?
Kun Petteri Orpon puolueen vanha kokonimi on Kansallinen Kokoomus, niin kansallinen näkökulma oli varsin valikoitu hänen artikkelissaan. Lähinnä painopiste oli Suomen asettamisessa EU:n mallioppilaaksi, maksoi mitä maksoi Suomen kansalaisille.
Orpon blogin pääasialliseksi tarkoitukseksi jäänee suomalaisten kannustaminen veroluontoisten maksujen iloisiksi maksajiksi? Vaan eipä tällä Roskasaitin artikkelilla taida olla sen kummempaa virkaa. Nimittäin, jos kokoomuslaisen Eija-Riitta Korholan tieteellinen työ ei ole vaikuttanut Orpoon ja hallituksen ilmastopolitiikkaan, niin miten sitten yksi nettiblogi? Vaan onpahan tullut sanotuksi. Jälkipolvet sitten arvioikoon, oliko Orpo oikeammassa.
Linkkejä aiheeseen
https://fi.wikipedia.org/wiki/Petteri_Orpo (Linkki) Wikipedia-artikkeli Orposta.