• Määkivät lampaat

  

  Saara Huhtasaari @SaaraH

  7

  1

  Jaa Twitterissä Jaa FB:ssä

  Maailma on täynnä muiden perässä määkivän lampaan lailla kulkevia ihmisiä, joilla saattaa olla rohkeutta omiin mielipiteisiin muttei uskallusta seisoa niiden takana. Sen sijaan tämä kansanryhmä määkii lauman mukana koetun enemmistövetoisen ja/tai äänekkäimmän mielipidekampanjoinnin innoittamana. Määkiville lampaille on usein tyypillistä peesaaminen, heikompi itsetunto, laumasieluisuus ja henkinen selkärangattomuus. Lauman mukana menijät hyväksyvät lähes kyseenalaistamatta asiat sellaisinaan kuin ne ovat ja sokeasti seuraavat niitä. He antavat lauman kuljettaa, eivätkä uskalla kummastella, kritisoida saatikka vastustaa. 

  Tutkijat ovat löytäneet muutamia syitä lauman mukana menemiselle. Tutkimusten mukaan yksilön valinta ei koskaan ole täysin itsenäinen. Olemme erittäin alttiita muiden mielipiteille, erityisesti jos mielipiteen antajana on joku asiantuntija tai jokin auktoriteetti. Lisäksi vertaispaine vaikuttaa henkilön toimintaan. Tutkimukset osoittavat, että ihmisillä ei ainoastaan ole yleinen taipumus olla samaa mieltä muiden kanssa, vaan he ovat useimmiten kyvyttömiä olemaan eri mieltä toisten kanssa.

  1)      pMFC ja AI aktivoituvat aivoissa. Neurotieteilijät ovat tutkineet erimielisyyksien taustalla olevia hermomekanismeja. Aivojen alueet kuten (pMFC), (dACC) ja (AI) ovat avainasemassa kognitiivisessa dissonanssissa. Kognitiivinen dissonanssi tarkoittaa kahden ristiriitaisen kognition kokemista, joka aiheuttaa henkilössä henkistä stressiä ja epämukavuuden tunnetta. Tietyt henkilöt kokevat selvästi enemmän kognitiivista dissonanssia kuin toiset. Henkilöillä, joilla kyseisten aivojen alueiden aktivointi oli suurempaa, oli vaikeampaa olla eri mieltä muiden kanssa. Kyseiset henkilöt pyrkivät välttämään henkisen stressin ja epämukavuuden tunteita, joita eri mieltä oleminen heissä aiheutti.

  2)      Pelko. Ihmiset eivät uskalla sanoa mitään, koska suurin osa heistä pelkää ettei vain joku ajattelisi heistä jotakin negatiivista. Ihmiset myös pelkäävät pahoittavansa jonkun toisen mieltä. Nykyisin on vallallaan kummallinen uskomus, että kaikkein tuhoisin asia, mitä ihmiselle voi tapahtua, on se, että joku sanoo jotain, mikä voisi loukata. Tämän myötä ihmisistä on tullut ylivarovaisia, poliittisesti korrekteja, valtakoneiston manipuloimia marionetteja, jotka eivät uskalla sanoa mitä oikeasti ajattelevat ja tuntevat. Moni pelkää myös leimaantumista tai sitä, että jää alakynteen. Tämä pelko ei ole kyllä ihan tuulesta temmattu “vääränlaisista“ mielipiteistä ihmisiä on jo syrjitty, osa on joutunut somelykkauksen kohteeksi ja jotkut ovat jopa saaneet potkut työpaikaltaan.

  3)      Välttämistaktiikka. Suurin osa ihmisistä haluaa välttää ristiriitoja ja heillä ei ole kanttia olla eri mieltä konfliktin pelossa. Eri mieltä oleminen vaatii suurta rohkeutta eikä suurimmalla osalla löydy tällaista rohkeutta. Eri mieltä olevista ei usein pidetä. On paljon helpompaa myötäillä yleistä ja suosittua mielipidettä.

  4)      Puolustusmekanismi/ suojamekanismi. Kyseessä voi olla henkilön egon puolustuksesta. Ihminen harrastaa itsepetosta suojellakseen haurasta egoaan. Lisäksi suurin osa ihmisistä hakee hyväksyntää. Henkilö voi olla myös stressaantunut tai loppuun palanut. Lauman mukana meneminen on helppoa, stressivapaampaa ja voi tuoda lohdutusta.

  5)      Selviytymismekanismi. Ihmisillä on sisäänrakennettu selviytymismekanismi. Laumassa seurataan  yhtä, yleensä vahvaa "johtajaa“ ja lauman muut jäsenet huomaavat, että selviytyäkseen on eduksi mennä lauman mukana. Sosiaalisen selviytymismekanismin avulla toteutetaan myös omaa, mutta yleensä lauman etua.

  6)      Laiskuus. Ihmiset ovat laiskoja. On huomattavasti helpompaa myötäillä muiden mielipiteitä ja esittää niitä ominaan kuin kyseenalaistaa, saati yrittää muuttaa muiden mielipiteitä.

  7)      Joukkopsykologiaa. Tutkimuksissa on havaittu, että jos 10 % ihmisistä uskovat vankkumattomasti asiaansa, niin riittää se syrjäyttämään aikaisemman enemmistön oikeana pitämän mielipiteen. Tämä joukkopsykologinen ilmiö on nähtävissä erityisesti sosiaalisessa mediassa. Ihmisillä sekoittuu järki ja tunteet joukkopsykologian vähemmistövaikutuksesta.

  Pohdintaa

  Tasapainon löytäminen lienee tärkeintä. Me emme voi eikä meidän pidä miellyttää kaikkia, eikä useimmissa tilanteissa se edes kannattaisikaan. Energiaa kannattaa käyttää asioihin, joihin pystymme vaikuttamaan. Vastaavasti energian tuhlaaminen tunneperäiseen jankuttamiseen, asenteelliseen lässyttämiseen tai oletustasoiseen dialogiin on ajanhaaskausta. Välistä on myös ihan rentouttavaa säästää paukkujaan ja mennä lauman mukana, erityisesti silloin, jos kyse on taistelusta mahdotonta vastaan. Onneksi elämä on täynnä valintoja, voimme määkiä lauman mukana, jolloin luovutamme vastuun ja päätöksenteon muille, mutta voimme myös itse ottaa vastuun omista asioistamme. Vastuun ottaminen tosin vaatii keskittymistä, omistautumista ja sitoutumista. Ja aika harvalla tuntuu olevan paukkuja siihen.

  Blogin kirjoittaja kulkee aktiivisesti omia polkujaan ja eikä suostu määkimään lauman mukana.

  (Kirjoitus löytyy myös kotisivultani: https://saarahuhtasaari.wixsite.com/website ) 

  Lähteet:

  Dominquez, J.F. & Taing, S.A. & Molenberghs, P. (2015). Why do some find it hard to disagree? An fMRI Study.  Journal of Front Hum Nerosci; 9: 718. Doi: 10.3389/fnhum.2015.00718 Haettu: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4731490/

  Psychology Today (2019) Going with the Flow. Happiness as being fully in the moment. Haettu: https://www.psychologytoday.com/us/blog/psychology-yesterday/201902/going-the-flow

Kommentit (7)

Kirjaudu sisään kommentoidaksesi.