• Sosiaalinen media horjuttaa mielenterveyttämme

    Tutkimuksissa on havaittu korrelaatiota eksessiivisellä sosiaalisen median käytön ja henkilön mielenterveyden välillä.

    Aivot ylikuormittuvat

    Aivojamme ei olla suunniteltu käsittelemään eikä kestämään nykyisen laista jatkuvaa ristiriitaisten tietojen aiheuttamaa ylikuormitusta, jota sosiaalinen media meille tarjoaa. Esimerkiksi Twitterissä koemme hyvin kontrastisia tunteita twiitti twiitin jälkeen; yksi twiittaa väkivallasta, toinen söpöistä eläimistä ja kolmas sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kysymyksistä. Aivomme eivät yksinkertaisesti pysy mukana. Sosiaalinen media ei salli tunteille mahdollisuutta kehittyä, koska emme yksinkertaisesti ehdi käsittelemään tunteitamme, kuten esimerkiksi pelkoa ja ahdistusta, ennen seuraavaa aihetta. Pitkällä aikavälillä tämä johtaa siihen, että kaikki tieto, jonka vastaanotamme, tasoittuu harmaaksi informaatio massaksi, jossa mikään ei enää erotu. Ahkerasti somettavien aivoissa on löydetty vähemmän aivojen harmaata ainetta (alue missä muisti, ajattelu, tunteet ja puhe tuotetaan).

    Itsetunto laskee

    Itsetunto kokee kolhuja. Sosiaalinen media lisää epävarmuustekijöitä henkilön omasta minäkuvasta. Erityisesti nuoret vertaavat omaa ulkonäköään käsiteltyihin ja täydellisiin Instagram-kuviin. Tämän seurauksena he tuntevat olonsa huonommiksi ja riittämättömiksi. Myös Facebookia käyttäneillä naisilla oli paljon kehonkuvaongelmia, mikä johti korkeampaan taipumukseen altistua syömishäiriöihin.

    Henkilöt, joilla on ehdollinen itsetunto, haluavat näyttää Facebook-ystävilleen, että heillä on hyvä suhde postaamalla ja vakuuttamalla usein kuinka hyvin heillä menee. Näille henkilöille heidän itsetuntonsa määrittelee heidän subjektiivisesti kokemansa suhteen laatu.

    Ihmissuhteet kärsivät

    Sosiaalisessa mediassa tutustumme enemmänkin ihmisten digitaalisiin julkisivuihin kuin niiden takana olevaan todelliseen henkilöön. Oikeiden ihmiskontaktien korvaaminen digitaalisilla voi horjuttaa mielenterveyttämme. Useat henkilöt ovat myös havainneet, että kaverille jutteleminen kasvokkain on välillä aika turhauttavaa, kaverin ottaessa puhelimensa esiin vähän väliä ja alkamalla selailemaan sosiaalista mediaa.

    Myös romanttiset suhteemme kärsivät sosiaalisen median käytöstä. Esimerkiksi Facebook-ympäristö luo mustasukkaisuuden ja kateuden tunteita sekä huolia suhteiden laadusta, erityisesti naisilla. Lisäksi varsinainen keskustelu kumppaneiden välillä vähenee.

    Hyvinvointi ja terveys huononee

    Sosiaalisen median säännöllinen käyttö on todettu vaikuttavan kielteisesti yksilön hyvinvointiin. Tutkimuksissa on havaittu, että mitä enemmän aikaa ihmiset viettivät sivustoilla, sitä huonommaksi ja onnettomammaksi he olonsa tuntivat. Lisäksi onnellisuuden muuttujana toimii tykkäysten määrä, joka on täysin henkilön hallinnan ulkopuolella. Henkilöiden tyytyväisyys laski, mitä enemmän he käyttivät aikaa sosiaalisessa mediassa.

    Myös terveydentila on huonompi paljon somettavilla. Sosiaalinen media edistää toimettomuutta, jossa ihmisen energiakulutus on mitätöntä. Liikkumattomuus voi johtaa liikalihavuuteen, tyypin 2 diabetekseen, metaboliseen oireyhtymän, sydän- ja verisuoniongelmiin, ja hartian, niskan ja kaulan rasitukseen.

    Valikoi muistia ja edesauttaa kuplassa elämistä

    Sosiaaliset tiedotusvälineet voivat olla käteviä tiedon jakamisessa, menneiden tapahtumien ja muistojen kertaamisessa, mutta samalla ne voivat kuitenkin vääristää tapaa, jolla henkilö muistaa ja tämän seurauksena henkilö muistaa vain tiettyjä katkelmia elämästään.

    Somemaailmassa on myös mahdollista viettää aikaa vastaanottamalla vain sellaisia mielipiteitä, jotka entisestään vahvistavat omia käsityksiämme. Kuplassa mielipiteet usein tehostuvat eikä toisenlaista ajattelua siedetä eikä sallita, lisäksi vastakkainasettelu vahvistuu. Kuplassa eläminen vääristää perspektiiviä. Tämän lisäksi somealustojen algoritmit ohjaavat sitä, mitä somessa näemme.

    Nukkuminen ja unen laatu heikkenee

    Tutkimuksissa on havaittu, että keinotekoinen valaistus voi estää kehon melatoniini hormonia, joka helpottaa unta. Älypuhelinten ja kannettavien tietokoneiden näytöt lähettävät tätä valoa, ja päätteen tuijottaminen ennen nukkumaanmenoa voi vaikuttaa negatiivisesti unen laatuun. Lisäksi liiallinen matkapuhelimen käyttö on todettu aiheuttavan unihäiriöitä. Laitteiden sininen valo viivyttää vuorokausirytmiä.

    Lisää masennusta

    Tutkimukset ovat osoittaneet voimakasta korrelaatiota sosiaalisen median käytön ja masennuksen välillä: mitä enemmän aikaa henkilöt käyttävät sosiaalisessa mediassa, sitä todennäköisemmin he masentuivat. Uusi tutkimus kuitenkin kyseenalaisti nämä aikaisemmat tutkimukset. Uuden tutkimuksen mukaan masentuneisuus ei johtunut sosiaalisesta mediasta, vaan masentuneet henkilöt alkavat käyttämään enemmän sosiaalista mediaa.

    Havaittavissa ahdistuneisuutta ja eristäytymistä

    Ilmiö nimeltään FOMO. Sosiaalisen median käyttäjät voivat kokea “FOMO:a” - ”Jäädä jostakin paitsi”/ “Ei ole osallisena jossakin”. Ihmiset kokevat, että muilla on hauskaa ilman heitä. Ihmiset voivat myös kokea ahdistusta, koska he eivät tunne tarpeeksi älykkäitä, yhtä kiinnostavia tai yhtä onnistuneita kuin muut. Ahkerat sosiaalisen median käyttäjät raportoivat kaksi kertaa todennäköisemmin sosiaalisesta eristäytyneisyydestä.

    Aiheuttaa riippuvuutta

    Asiantuntijat eivät ole päässeet täysin yksimielisyyteen siitä, onko internet-riippuvuus todellinen asia, puhumattakaan sosiaalisen median riippuvuudesta, mutta on olemassa hyviä todisteita siitä, että molemmat voivat olla olemassa. Nottingham Trent Yliopistonn katsaustutkimuksessa tarkasteltiin aikaisempaa tutkimusta psykologisista ominaisuuksista, persoonallisuudesta ja sosiaalisen median käytöstä. Kirjoittajat huomasivat henkilöiden täyttävän riippuvuushäiriöiden –kriteereitä kuten henkilökohtaisen elämän laiminlyöntiä, mielialan muuttuvia kokemuksia, riippuvuutta aiheuttavan käyttäytymisen piilottamista.

    Swansean yliopistossa havaittiin henkilöillä fysiologisia oireita kuten eristäytymistä ja ihmissuhteista vetäytymisestä, kun he lopettivat sosiaalisen median käytön. Henkilöt raportoivat ahdistuneisuudesta, kun heiltä evättiin digitaalisten laitteiden käyttö.

    Herättää kateutta

    Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että sosiaalisen median ansiosta he tuntevat paljon negatiivisia tunteita, erityisesti kateutta. Monet ihmiset kärsivät “Facebook -kateudesta“. Ei ole mikään salaisuus, että muiden henkilöiden täydelliset lomakuvat, esimerkilliset perhe-, suhdekuva päivitykset herättävät kateutta. Kateuden tunne puolestaan aiheuttaa kateuden kierteen, jossa ihmiset reagoivat kateuteen lisäämällä profiileihinsa samanlaista sisältöä, joka teki heistä kateellisia.  Henkilö haluaa tehdä omasta elämästään paremman. Tämä puolestaan tuo riittämättömyyden tunteita, sosiaalisen median käyttäjät vertaavat itseään ja elämäänsä muihin käyttäjiin ja kokevat ettei heidän oma elämänsä ole yhtä onnistunut. 

    Sosiaalisen median hyödyt

    Sosiaalinen media helpottaa yhteydenpitoa toisten henkilöiden kanssa. Voimme löytää sosiaalisen median kautta ihmisiä, joihin yhteydenpito on jostain syystä vuosien saatossa katkennut. Samalla henkilö voi pitää yhteyttä esimerkiksi Facebookin kautta perheen ja ystävien kanssa sekä jakaa mielenkiintoisia ja tärkeitä elämänsä näkökohtia. Sosiaalinen media mahdollistaa yhteyden pidon kaukanakin asuviin läheisiin ihmisiin sekä parhaimmillaan voi luoda kokonaan uusia ystävyyssuhteita.

    Sosiaalinen media tarjoaa myös erilaisia verkkoyhteisojä, jotka tarjoavat emotionaalista tukea ja joissa voi käsitellä vaikeita asioita (riippuvuuksia, mielenterveysongelmia, lapsen menettämistä, lapsettomuutta, syrjäytyneet nuoret, vähemmistöryhmiin kuuluvat). Tämä voi parantaa henkilön hyvinvointia, koska tietää ettei ole yksin. Henkilö saa vertaistukea.

    Pahimmat ja parhaimmat sosiaaliset verkot

    Instagram on todettu olevan mielenterveyden kannalta haitallisin sosiaalisen median verkosto, koska se voi herättää lisääntyneitä ahdistuneisuuden, kateuden ja riittämättömyyden tunteita. YouTuben puolestaan ​​sanotaan olevan paras sosiaalisen median verkko henkilön hyvinvoinnille – YouTube-kanavilta löytyy viihdyttäviä videoita ja erilaisia vinkkejä ja käyttöohjeita päivittäisiin askareihin.

    Sosiaalinen media ja teinit

    Tutkimus sosiaalisen median vahingoittavista vaikutuksista teini-ikäisiin on vasta lapsenkengissä, varsinkaan pitkäaikaistutkimuksia ei ole tehty. Lisähaasteita sosiaalisen median tutkimiseen tuo myös se, että sosiaalinen media muuttuu ja kehittyy jatkuvasti. Muutamissa tutkimuksissa on kuitenkin ilmennyt, että liiallinen käyttö saattaa vaikuttaa negatiivisesti nuoren henkilön kasvukehitykseen, erityisesti vertaileva kulttuuri vaikuttaa nuorten mielenterveyteen. Pittsburghin yliopistossa suoritetussa tutkimuksessa havaittiin, että sosiaalisessa mediassa vietetyn ajan ja negatiivisen kehon kuvan välillä oli korrelaatio. Ne, jotka viettivät enemmän aikaa sosiaalisessa mediassa, oli suurempi todennäköisyys saada syömishäiriö ja kehonkuvaongelmia. Lisäksi havaittiin, että mitä enemmän aikaa nuoret aikuiset viettivät sosiaalisessa mediassa, sitä todennäköisemmin heillä oli uniongelmia ja masennusta.

    Kalifornian yliopiston tekemässä tutkimuksessa havaittiin, että runsaalla sosiaalisen median käytöllä on vaikutusta nuorten aivoihin. Magneettikuvauksessa havaittiin, että nuorten aivot reagoivat tykkäämisten määrään. Tarkemmin ottaen heidän aivojensa palkitsemisjärjestelmänä tunnettu nucleus accumbens-osa aktivoituu. Kyseessä on siis sama alue, joka aktivoituu myös silloin kun syömme suklaata tai voitamme uhkapelissä. Kyse on siis koukuttavasta tunteesta.

    Sosiaaliseen mediaan löytyy niin ikään myönteisiä näkökohtia. Teini-ikäiset voivat hyötyä yhteyksistä muiden teini-ikäisten kanssa, he voivat löytää sieltä tukea ja saada neuvoja mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Anonyymin ilmapiirin avulla nuori uskaltaa puhua ja kysyä, ilman pelkoa leimaamisesta. Erityisesti syrjäytyneet nuoret, vähemmistöryhmiin kuuluvat nuoret tai mielenterveysongelmien kanssa kamppailevat nuoret voivat saada vertaistukea muista nuorista, jotka kamppailevat samojen aiheiden kanssa. Lisäksi yhteyden muodostaminen ja ystävyyssuhteiden luominen helppoa sosiaalisen median kautta.

    Huomioitavaa

    Vaikka sosiaalisen median runsaan käytön vaikutuksia ihmisen terveyteen on tutkittu paljon, niin varsinaista suoraa syy-yhteyttä ei ole löytynyt. Sosiaalinen media ei vaikuta kaikkiin ihmisiin samalla tavalla, toiset henkilöt ovat alttiimpia vaikutteille kuin toiset. Psyykkisten sairauksien polut ovat moninaisia ​​ja monipuolisia, ja yksinomaan sosiaalisen median syyttäminen mielenterveysongelmista on pelkkää yksinkertaistamista. Kuitenkin tapa, miten sosiaalista mediaa käytetään näyttäisi olevan ratkaiseva tekijä siinä kuinka paljon sillä on vaikutusta henkilön hyvinvointiin. On havaittu, että henkilöt, jotka rajoittivat sosiaalisen median käytön 30 minuuttiin päivässä, voivat paremmin kolmen viikon jakson jälkeen. Sometauko auttaa lievittämään ahdistusta.

    Kirjoittaja pyrkii viettämään edes yhtenä päivänä viikossa sosiaalimediasta vapaata päivää.

    Kirjoitus löytyy myös kotisivultani: https://saarahuhtasaari.wixsite.com/website 

    Lisää aiheesta: https://saarahuhtasaari.vuodatus.net/lue/2017/08/nettiraivo

    Lähteet & liitteet:

    Davila, J. & Hershenberg, R. & Feinstein, B.R. & Gorman, K. & Bhatia, V. & Starr, L.R. (2012). Frequency and Quality of Social Networking Among Young Adults: Associations With Depressive Symptoms, Rumination, and Corumination. Psychol Pop Media Cult, 1(2): 72-86. Haettu: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3907111/

    Hampton, K. & Rainie, L. & Lu, W. & Shin, I. & Purcell, K. (2015). pSychological Stress and Social Media use. Pew Research Center.Haettu: https://www.pewinternet.org/2015/01/15/psychological-stress-and-social-media-use-2/

    Heffer, T. & Good, M. & Daly, O. (2019). The Longitudinal Association Between Social-Media use and Depressive Symptoms Among Adolescents and Young Adults: An Empirical Reply to Twenge. Sage Journals. Sage Journals. Haettu: https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/2167702618812727?journalCode=cpxa

    Hogue, J.V. & Mills, J.S. (2019). The effects of active socaila media engagement with peers on body image in young women. Body Image, volume 28, pages 1-5. Haettu: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S174014451730517X#!

    Hunt, M.G.& Marx, R. & Lipson, C. & Young, J. (2018). No More FOMO: Limiting Social Media Decreases Loneliness and Depression. Journal of Social and Clinical Psychology: Vol. 37, No. 10, pp. 751-768. Haettu: https://guilfordjournals.com/doi/10.1521/jscp.2018.37.10.751

    Independet (2019). Six Ways Social Media Negatively Affects Your Mental Health. Haettu: https://www.independent.co.uk/life-style/health-and-families/social-media-mental-health-negative-effects-depression-anxiety-addiction-memory-a8307196.html

    Kuss, D.J. & Griffiths, M.D. (2011). Online Social Networking and Addiction—A Review of the Psychological Literature. International Journal of Environmental Research and Public Health,8(9), 3528-3552. Haettu: https://www.mdpi.com/1660-4601/8/9/3528/htm?hc_location=ufi

    Levenson, J.C. & Shensa, A. & Sidani, J.E. & Colditz, J.B. & Primack, P.A. ().The association between social media use and sleep disturbance among young adults. Preventive Medicine 85 (2016) 36–41. Haettu: http://www.primack.net/professional/articles/r079pm2016.pdf

    O'Reilly, M & Dogra, N & Whiteman, N. et al. (2018). Is social media bad for mental health and wellbeing? Exploring the perspectives of adolescents. Clinical Child Psychology and Psychiatry, 23 (4). pp. The University of Sheffield. Haettu: http://eprints.whiterose.ac.uk/136393/1/social%2BmediaMH%2BFINAL%2BCCPP%2BREVISED.pdf

    Pontes, H.M. & Taylor, m. Stavropoulos, V. (2018). Cyberpsychology, Behavior and Social Networking. Volume:21 Issue 4. Haettu: https://www.liebertpub.com/doi/10.1089/cyber.2017.0609

    Primack, B.A. & Shensa, A. & Escobar-Viera, C.G. & Barrett, L. & Sidani, J.E. & Colditz, J.B. & James, E. (2017). Use of multiple social media platforms and symptoms of depression and anxiety: A nationally-representative study among U.S. young adults. Computers in Human Behavior. Volume 69, pages 1-9. Haettu: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0747563216307543?via%3Dihub

    Psycom (2019). Social Media and Teens: How Does Social Media Affect Teenagers’ Mental Health. Haettu: https://www.psycom.net/social-media-teen-mental-health

    Reed, P. & Romano, M. & Re, F, & Roaro, A. & Osborne, L.A. & Viganò, C. & Truzoli, R. (2017). Differential physiological changes following internet exposure in higher and lower problematic internet users. PLos One 12 (5): e0178480. Haettu: https://www.swansea.ac.uk/humanandhealthsciences/news-and-events/latest-research/scientistsfindthatinternetwithdrawalincreasesheartrateandbloodpressure.php

    RSPH (2017). Instagram ranked worst for young people’s mental health. Haettu: https://www.rsph.org.uk/about-us/news/instagram-ranked-worst-for-young-people-s-mental-health.html

    Shakya, H.B. & Christakis, N. A. (2017). Association of Facebook Use with Compromised Well-Being: A Longitudinal Study. American Journal of Epidemiology, Volume 185, Issue 3, Pages 203–211. Oxford Academic. Haettu: https://academic.oup.com/aje/article/185/3/203/2915143

    Wang, R. & Yang, F. & Haigh, M.M. (2017). Let me take a selfie: Exploring the psychological effects of posting and viewing selfies and groupies on social media. Telematics and Informatics. Volume 34, Issue 4, pages 274-283. Haettu: https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0736585315301350

Kommentit (5)

näytä __count__ uusi kommentti
näytä __count__ uusi kommentti
  • Hyvä kirjoitus.

    Itse vältän sosiaalisia medioita, mitkä ovat “oman elämän näyttelytiloja”, eli Facebookia/Instagramia. Sen sijaan käytän mieluummin sellaisia, missä keskitytään keskusteluun (= vänkäämiseen), eli Twitteriä.

    Mieluummin keskustelen omista ajatuksista, kuin omasta elämästä.

    Twitterissäkin voi tulla varmaan ongelmia, jos ei ole vastaanottavainen/avoin uudelle tiedolla ja sen sijaan blokkaa kaiken, mikä aiheuttaa ristiriitoja. No, kirjaimellisesti blokkaamallahan monet käsittelevätkin ne ristiriidat, ehkä sekin jotenkin toimii. Minusta on parempi yrittää käsitellä ristiriidat siinä samalla, siinä hetkessä.

    Näillä resepteillä en ole huomannut oikeastaan mitään ongelmia oman somettamisen suhteen.

  • Kiitos Ilkka, tosiaan toiset ovat alttiimpia vaikutteille kuin toiset. Mitä tulee blokkaamiseen, niin sillä vain vahvistetaan kuplassa elämistä, mutta kukin tyylillään, ja kovin tyypillistä ihmisen käyttäytymistä; meille on tyypillistä sivuuttaa sellaiset todisteet, jotka ovat ristiriidassa meidän omien uskomusten kanssa.

    • Tuli vielä mieleen, että tuo kuvaamani resepti vaatii kyllä paljon, todella paljon. Vaatii hyviä keskustelutaitoja, voimia kohdata jatkuvia eriäviä hyökkääviä mielipiteitä, ym.

      Ei ihme, jos monella ei sellaiseen ole voimia, tai jos iskee jonkinlainen burnout.

  • Todellakin vaatii. Kommentit ovat usein erittäin hyökkääviä ratkaisematta mitään.

  • mun tuttu tarkoitti miksi väittelyn sjiasta vaoitas vaan keskustella argumentoinin sjiaan pyrittäisiin yhteisymmärrykseen ja vuoropuheeluun kun me yritetään näyttää oma näkemys paremmaksi tulee vasttakkainasettelya pyritään dialogiin esim jos me keskusteltaisiin leffasta mikä jakaa mielipiteitä sovittaisiin että ollaan eri mieltä mutta kumpikaan ei muuta omaa näkökantaa dialogiaa onko keskustelu väittelyn ja keskustelun eroista uus asia en löydä artikkelia siitä mun tutusta väittely eli argumentointi ei oo keskustelua vaan dialogi

Kirjaudu sisään kommentoidaksesi.