Vähättelyn ilmapiiri
“Mie en oo mittää, mut sie et oo senkään vertaa“.
Suomalaista itsetuntoa ja vähättelyä parhaimmillaan, jossa henkilö tuntee itsensä väistämättä vähäpätöisemmäksi ja epäonnistuminen on usein takuuvarmaa.
Vähättelyssä on kyse toisen henkilön pitämistä vähäpätöisempänä, henkilöstä puhutaan väheksyvästi ja samalla toiseen persoonaan liittyviä ominaisuuksia, henkilön kykyjä ja saavutuksia vähätellään. Vähättelyssä kyse on epäkunnioituksesta, toisen henkilön aseman heikentämisestä asettamalla toinen kyseenalaiseksi. Vähättelijä pitää itseään toista henkilöä parempana ihmisenä.
Vähättelyn eri muodot
Vähättelyä on monenlaista.
Vähättelijä voi korostaa toisen henkilön virheitä, virhe voi olla kuinka vähäpätöinen hyvänsä, mutta vähättelijälle tilaisuus on liian herkullinen olla ohittamatta sitä ja siitä tehdään suuri numero, jotta päästään kunnolla aliarvioimaan toista. Virheiden korjaaminen tuo vähättelijän egolle itseluottamusta “sain sinut kiinni virheestä, olen siis sinua viisaampi“. Mitä enemmän vähättelijä kokee toisen olevan häntä alemmalla arvoasteikolla, sitä suuremman tyydytyksen hän saavat kyseisen henkilön vähättelystä.
Vähättelijä vitsailee usein toisen kustannuksella. Vähättelijä piiloutuu “se oli vitsi“ –mantran taakse puolustaakseen itseään. Ironian ja mustan huumorin käyttäminen on yksi psykologisista manipulointimuodoista.
Vähättelijä pyrkii joko haastamaan tai hyökkäämään suoraan vähättelemällä muun muassa toisen henkilön saavutuksia tai väittämällä esimerkiksi, että toinen henkilö on ymmärtänyt asia väärin. Tällä tavalla vähättelijä pyrkii saamaan psykologisen yliotteen henkilöstä.
Vähättelijä haluaa sanoa myös viimeisen sanan eli kun toinen henkilö on lopettanut puhumisen, vähättelijällä on tarve lisätä vielä jotain.
Miksi ja minkälainen henkilö vähättelee muita?
Vähättelyn taustalla voi olla:
- Kateutta. Henkilö on kateellinen toiselle.
- Vihamielisyyttä. Henkilö turvautuu vähättelyyn, koska hän joko inhoaa tai hänellä vastenmielisiätunteita toista henkilöä kohtaan.
- Heikkoa itsetuntoa, vähättelevä henkilö kärsii usein huonosta itsetunnosta. Toista mitätöimällä, henkilö korostaa omaa paremmuuttaan ja pyrkii samaan itsensä näyttämään paremmalta.
- Kilpailumentaliteettia, toinen henkilö koetaan uhaksi omalle menestykselle.
Vähättelyn avulla pyritään estämään toista henkilöä saavuttamasta tavoitteitaan.
Kuka tahansa meistä voi syyllistyä vähättelyyn. Vähättelyä tapahtuu niin perheenjäsenten, ystävien, puolisoiden, työ- ja koulutovereiden kuin ventovieraiden henkilöidenkin välisissä suhteissa.
Seuraukset
Koulumaailmassa vähättelyllä on yhteys oppimistuloksiin. Oppimistulokset heikkenevät vähättelyn myötä. Työpaikoilla vähättely vaikuttaa työympäristön vuorovaikutukseen. Tutkimukset ovat osoittaneet, että jos henkilö työskentelee kannustavassa työympäristössä, ovat he todennäköisemmin tyytyväisempiä. Vähättely vaikuttaa myös henkilön työsuorituskykyyn, henkilöstä tulee vähemmän tuottelias ja henkilön työetiikka kärsii.
Pahinta ja kaikkein kuormittavinta henkilölle näyttäisi olevan kuitenkin perheenjäsenten, erityisesti puolison vähättely. Läheisen taholta tulevaan vähättelyyn sisältyy emotionaalisesti intensiivisiä vuorovaikutuksia. Jos parisuhteessa on jatkuvaa vähättelyä, on sillä kohtalokkaita vaikutuksia puolison kykyyn selviytyä muista stressitekijäistä. Lisäksi vähättely aiheuttaa henkilölle psykologista tuskaa, muun muassa heikentynyttä itsetuntoa, stressiä ja masennusoireita.
Ylipäätänsä vähättelyn on huomattu vaikuttavan ihmisen mielenterveyteen, hyvinvointi on keskimääräistä heikompi, henkilö kokee olevansa ärtynyt ja ahdistunut, ja hänen itsetunto laskee. Vähättelyn on huomattu aiheuttaman myös masennusta, alakuloa sekä uskon menetystä itseen.
Pitkään jatkuva vähättely vahingoittaa ihmisen luottamusta omiin havaintoihin, tunteisiin ja järkeen. Vähättely on onnistunut, kun henkilön tavoitteet on estetty ja hän ajattelee, että vika on hänessä itsessään.
Lopuksi
Henkilö, joka on sinut itsensä kanssa, ei koe tarvetta vähätellä muita, vaan pikemminkin kannustaa. Toisten aliarvioiminen ja vähättely ei paranna kenenkään asemaa. Vähättely ei saa tekijäänsä näyttäytymään positiivisessa valossa tai lisää hänen arvostustaan, vaan saa aikaan pikemminkin täysin päinvastaisen reaktion. Vähättely kuitenkin ruokkii tekijänsä usein vajavaista itsetuntoa ja/tai saattaa helpottaa tilapäisesti pahaa oloa arveluttavalla tavalla. Psykologisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi, vähättely kannattaa jättää omaan arvoonsa, siirtyä eteenpäin ja jatkaa keskittymistä omiin tekemisiinsä. Jos kuitenkin saa itsensä kiinni vähättelemästä on hyvä muistuttaa itselleen että aina pätevä vaihtoehto vähättelylle on rakentava, faktapohjainen ja henkilökohtaisuuksiin menemätön kritiikki.
Blogin kirjoittaja on oman osansa vähättelystä saanut.
Lähteet:
Duffy, Michelle & Ganster, Daniel & Pagon, Milan. (2002). Social Undermining in the Workplace. 45. 331-351. Haettu: https://www.researchgate.net/publication/228079134_Social_Undermining_in_the_Workplace
Feldman, David & Dreher, Diane. (2011). Can Hope be Changed in 90 Minutes? Testing the Efficacy of a Single-Session Goal-Pursuit Intervention for College Students. Journal of Happiness Studies. 13. 10.1007/s10902-011-9292-4. Haettu: https://www.researchgate.net/publication/257589312_Can_Hope_be_Changed_in_90_Minutes_Testing_the_Efficacy_of_a_Single-Session_Goal-Pursuit_Intervention_for_College_Students/citation/download
Snyder, C.R. (1994). The Psychology of Hope. New York. NY: Simon & Schuster.
Wikipedia. Social Undermining. Haettu: https://en.wikipedia.org/wiki/Social_undermining